Teesi 6: valitun kustannusmuodon tulee sopia luontevasti sisällön lukemiseen ja toisaalta sisältö tulee laatia valitun kustannustavan mukaan. Ei ole yhtä kustannusmuotoa, joka sopisi optimaalisesti kaikentyyppisille sisällöille, ja siksi moninaisuus oppimateriaalin tuottamistavoissa tulee elämään.
Ostin noin kesällä 2003 Kirjatorin halpispinoista Che Guevaran ja Macchiavellin elämä ja filosofia -teokset. Erikoista näissä tietokirjoissa oli se, että ne oli tehty sarjakuvakirjan muotoon. Kuvittaja oli käyttänyt oivaltavasti luovaa kuvitustapaa. Opin kertalukemalla sen, mitä kirja antoi uutta ajateltavaa.
Keväällä 2013 tutkimme Opintoverkossa mahdollisuutta saada omat kustannetut kirjat myyntiin sähkökirjoina Amazonin kauppaan. Tämä ei onnistunut tai emme osanneet lähestyä asiaa oikein. Suurin ongelma oli se, että he jakavat palvelussa vain englannninkielistä materiaalia (jotta isoveli tietää mitä kirjoissa sanotaan, joku epäili). Palvelussa sai ladata Amazon Kindle -ohjelmalla ilmaisia kirjoja luettavaksi mobiililaitteille. Latasin Lumia-puhelimeen Victor Hugon Kurjat. Tämä 16-vuotiaan minun maailmaa avartanut romaani oli luettavissa tässä formaatissa 27 004:lla näytöllisellä. Kirja on muistaakseni noin 700 sivua.
Keväällä 2014 vein yhteiskuntafilosofian kirjaa Digioppikirjat-palveluun. Olin lukenut A4-vedosnipun ja nauttinut yleissivistävistä kytkennöistä. Kun vein tekstiaineista sähköiseen muotoon, tuskittelin mielessäni että tämä ei toimi. Se, mikä on helposti luettavaa paperivedoksesta,.....
Teksti julkaistu Facebook-ryhmässä Oppikirjan tulevaisuus ja uusi OPS. Liity ryhmään Facebookissa.
|
