Harri Peltomaan sivu Digioppikirjasta ja yleensä sähköstä opetuksessa



Etusivu

Oppikirjat OPS 2016

Mitä opettaja voi tehdä Digioppikirja-ohjelmalla?

Opintoverkon Digioppikirja

Oppikirjan tulevaisuus ja uusi OPS

Pedagogista pohdintaa

   

Miten keskusteluja verkko-opiskeluympäristöissä arvioidaan?

   

Tulevaisuuden tilannepäivitys opetusdigitaivaan osalta

   

Hyödyllisiä verkkopalveluita, mm.

   

Flipped classroom ja arvioitavat tehtävät verkossa

   

Arvioinnista ja arviointimatriisista

   

reaalikoeuudistus

   

Sähköisen ylioppilaskokeen monivalinta- ym kyselyt

   

Monilukutaito

   

Mind map -koe

   

Ps2-kurssi oppimisprosessina mind map -työskentelyllä

   

Esitys 250214

   

Ilmiöpohjainen oppiminen, tvt ja muutokset lukio-opetuksessa

   

Videoiden käytön pedagogisia tavoitteita

Muuta

Helsinki 140225

Rauhala-esitys

Kotka

Platoninakatemia 2015

Ylöjärvi 20180808

1999-2002

2002-2004

2005-2010

2013-2014

2015

2016

2018



30.1.2014

Monivalinta- ja yhdistämistehtävät sähköisessä ylioppilaskokeessa 2016. Reaaliaineiden sähköisessä yo-kokeessa tulee nykysuunnitelman mukaan olemaan myös klikattavia yhdistä/oikein-väärin/mikä seuraavista on oikein -tyyppisiä automaattisesti tarkistettavia tehtäviä. Muistan kun reilu kymmenen vuotta sitten opettajan täydennyskoulutuskursseilla tämän tyyppisiä tiedon tasoja edustavia tehtäviä pidettiin täysin vanhentuneina ja alkeellisena verrattuna laajoihin konstruktiivisiin tulkintakysymyksiin. Sähköisen yo-kokeen tehtävätyypit perustuvat mm. Bloomin taksonomiaan (osaaminen tasot) http://fi.wikipedia.org/wiki/Bloomin_taksonomia , ja automaattisesti tarkistettavat tehtävät (A-kori yo-kokeen tehtävissä) edustavat tiedon tasojen pyramidin alinta tasoa (muista, tunnista, yhdistä). Merkittävä osa koetta tulee olemaan vertailu, analysointi, sovella, kehitä -tyyppejä. Lukion reaaliaineiden opettajien olisi syytä asioiden näin edetessä harjoittaa itseään ja oppilaitaan laadukkaiden automaattisesti tarkistettavien tehtävien laatimiseen ja tekemiseen. Tällaisia kyselyitä/tehtäviä tehdään mm Sokrativella, muutamien verkko-opiskeluohjelmien tarjoamilla työkaluilla ja muokattavien sähköisten oppikirjojen ohjelmilla (ns uusien toimijoiden sähköisissä kirjoissa). Kyselyt voivat olla pintapuolisia/triviaaleja tai jopa turhauttavia (jos vastausvaihtoehdot eivät ole selkeästi toisiaan poissulkevia). Laadukkaan kyselyn teko ei ole helppoa, mutta ei niihin vastaaminenkaan, jos kysymykset ovat hyvin laadittuja. Muistan jo 80-luvulla törmänneeni itse monivalintakyselyihin korkeakoulun pääsykokeissa. Paitsi että opettajan olisi hyvä harjaannuttaa itseään kyselyiden tekemiseen, näkisin hyvänä oppimisen muotona, jos opiskelijat tekevät itse kyselyitä ja jakavat niitä käyttämässään sähköisessä oppimisympäristössä toisilleen tehtäviksi. Tämän tyyppinen toiminta - tehdä itse itselleen ja muille opiskelijoille yo-kokeen tyyppisiä tehtäviä - uskoakseni sekä harjaannuttaisi taksonomiapyramidin alimman tason tehtävien ajattelumaailmaan että olisi hyvä asiasisällön oppimisen muoto. Kyselyä ei voi tehdä ennen kuin on ymmärtänyt asian. Tällainen toiminnan muoto on mahdollista ainakin joissakin verkko-opiskeluympäristöissä ja sähköisissä oppikirjoissa, ja tietenkin niissä ilmaisohjelmissa, joissa kuka tahansa voi tehdä tunnuksen. Mitä verkosta

Tulosta tämä sivu / Print this page

© Www.esitys091113
Palvelun tarjoaa Opintoverkko Oy:n www-sivupalvelu.
Tekninen toteutus Tuomo-Media, 2002-2003